Blogin hengissäpitopostaus

Blogia on elossa pidettävä, siispä päätin jälleen kerran 2009-vuoden Japanin matkan valokuva-arkistoa hyödyntää ja pienen kuvapostauksen väsätä. Vähän silti tästä tilanteestakin. Japanin kieltä opiskelen edelleen, hiljalleen edeten joka päivä. Tänään pääsin jopa käyttämään sitä :-) Koululla kävi tässä Seinäjokea lähellä asusteleva japanilainen vaihtari SPR:n keräyksen merkeissä, joten muutama sana siinä tuli japaniksi vaihdettua. Tulee aina ylihyvä tunne kun huomaa kykenevänsä jo edes jossain määrin sillä kielellä keskustelemaan. Vaihtarivuoden kuvioihin taas on tullut tällainen käänne: jos Tokiossa on liian huono tilanne vielä meidän lähdön aikaan, joudun siirtymään eteläisempään Japaniin asumaan. Noh, aika näyttää mitä tulee tapahtumaan. Kaikki asiat järjestyvät, miten nyt sitten järjestyvätkin.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, siispä lopetan löpinät tähän.

Shibuya, näin "vaihteeksi"!

 Ikebukuron katukuvaa.

McDonald's alias Makudonarudo löytyy tuoltakin,

siispä en ainakaan nälkään tule kuolemaan.

Salkkusetä, salkkusetä, ihminen, salkkusetä.....

Huhtikuuta odotellessa

Torstaina tuli vaihteen vuoksi käytyä Helsingissä, tällä kertaa YFUn japanivaihtareiden kokoontumisessa. Helsingissä hengailin alkuun pari tuntia kaupungilla muiden vaihtareiden kanssa, minkä jälkeen suunnattiin YFUn toimistolle (en jaksanut rehata kameraa mukana, joten pistetään tänne väliin pari Osakan kuvaa).

Oli kyllä tosi hyvä juttu että tuli lähdettyä pyörähtämään tuolla tapaamisessa. Käytiin tätä tilannetta porukalla läpi ja vaihdettiin ajatuksia. Kummasti sai kyllä selkeytettyä omiakin fiiliksiä! Mutta siis tilanne on nyt se, että näillä näkymin päästään lähtemään huhtikuun lopulla, kunhan Japanissa ei asiat enää pahempaan suuntaan kulkeudu. Vähän ärsyttää tämä, että vuosi nyt lyhenee, koska Japanin YFU ei pysty käytännön syistä pitämään meitä loppupäästä myöhempään. Tuohan nyt on kuitenkin pikkujuttu siihen nähden että vuosi ylipäätään voi toteutua (joillain järjestöillä on koko juttu jouduttu perumaan). Ihan fiksu tämä järjestely on siinäkin mielessä, että viiden viikon päästä Japanin tilanne on varmasti jo paljon suotuisampi meitä vaihtareita ajatellen :-)

Nyt varmaankin opiskelen japania kuukauden päivät, kouluunhan en kursseja ole menossa istumaan :D Kaikki kielestä täällä opittu on joka tapauksessa avuksi siellä perillä. Blogia päivittelen todennäköisesti vähän harvempaan, ellei mitään maata mullistavaa tule lähipäivinä sattumaan.

Auf Wiederhören!

Kun pääsen Japaniin...

1. ostan Koara no maacheja (click!)
2. annan uuden mahdollisuuden jää- vihreälle teelle
3. hankin coolin japanilaisen puhelimen...
4. ... ja vastaan siihen iloisesti sanomalla moshi moshi!
5. hankin metrokortin, jonka turvin ajelen pitkin Tokion pilvenpiirtäjäviidakkoa
6. valokuvaan kaupunkia päivällä, kaupunkia yöllä, luontoa (on Tokiossa ainakin puistoja!) ja ihmisiä
7. nauran japanilaisille mainoksille
8. käyn Tokion muumikahvilassa
9. ramppaan joka päivä purikurissa
10. vietän useita tunteja ihan vain kierrellen niitä kymmenkerroksisia kamerakauppoja
11. otan selvää onko "Lotte no Fits!" -purkka yhtä hyvää kuin mainos antaa ymmärtää
12. käyn sunnuntaisin Yoyogi-puistossa ihmettelemässä katutaiteilijoita
13. menen katsomaan Tokyo Sky Treetä
14. koluan kaikki korkeat näköalatasanteet läpi
15. kiipeän Fujille!
16. istahdan Shibuya Crossingin Starbucks Coffeeseen, siemailen rauhassa semmoista isoa kaakaota take away -kupista ja mietin, minne ihmeeseen niillä kaikilla ihmisillä on kiire
17. vietän päivän (ja montakin sellaista) Tokyo Domen huvipuistossa ajellen Thunder Dolphinilla
18. syön kaikkia ihmeellisiä japsiruokia
19. otan Shinjukulta bussin Fuji Q Highlandiin
20. käväisen ehkä jossain välissä koulussakin.

Pikakatsaus tämänhetkiseen

Tänään YFU soitteli matkapäivän siirtymisestä. Näyttäisi nyt siltä, että lähtö on aikaisintaan puolentoista viikon päästä, ehkä vähän myöhemminkin. Voi että, justiinsa sain eilen oikein pakattuakin :D Kyllä tämä tästä, seurataan vain mihin tilanne etenee. Nyt sitten pari  viikkoa doraman katsomista neljän seinän sisällä! Ei vaan, kyllä ajattelin koulussakin käydä pyörähtämässä etten nyt aivan tylsisty.

Loppujen lopuksi mun vaihtarivuoden alun viivästyminen on pikkujuttu siihen nähden, että siellä Japanissa ihmiset ovat todellakin menettäneet kotejaan, läheisiään ja ties mitä! Toivottavasti tuo tilanne nyt rauhoittuisi, eikä siellä jouduttaisi kärsimään enää mistään pahoista jälkijäristyksistä, ydinvoimalaonnettomuuksista ja muista ongelmista. Kauhea juttuhan tuo on, lähipäivät ratkaisevat varmasti paljon tilanteen kehittymisestä.

Jees, nyt seuraavat päivät varmaankin päivittelen sen mukaan kun tilanne alkaa valjeta ja saa tietää, että miten tässä nyt tullaan menettelemään.

 Loppuun muutama kuva Kioton temppeleiltä:

三十三間堂・Sanjūsangendō

 

平安神宮・Heian Shrine

 

 

Koulu- ja isäntäperhetiedot!

No niin, nyt voitaisiin unohtaa hetkeksi tsunamit ja muut tunnelman pilaajat, niitä ehtii vielä murehtia riittämiin. Sen sijaan käsitellään vähän kevyempiä juttuja, nimittäin vihdoin ja viimein saapuneita isäntäperhe- ja koulutietoja!

Koulu:

Opinahjo on siis nimeltään Meiji Gakuin High School. Kyseessä on ilmeisesti suhkot arvostettu, kristillinen yksityiskoulu. Aivan älyttömän hienoa! Niin, tämä koulu on nyt sitten seka-, eikä poikakoulu kuten Japanissa jotkut saattavat olla. Onneksi! En yksinkertaisesti ymmärrä, mitä järkeä on jaotella tytöt ja pojat eri kouluihin. Ihan kumma kasvatusmetodi! O_o

Koulun nettisivuilta kopsailtu logo.

Klubivalikoima nettisivujen perusteella oli aikas mahtava, suurin piirtein saman verran sekä urheilu- että ei-urheilukerhoja (Kaikille lukijoille siis tiedoksi, Japanissa harrastukset ovat usein koulun yhteydessä niin sanottuina klubeina). Löytyipä listasta jopa tähtitiedekin! Nojoo, tähän mennessä eniten kiinnosti kuitenkin sulkapallo :)

Sijainti on aikas ylihieno, jos nyt oikein asian tulkitsin. Koulu sijaitsee Tokion sykkeessä, Yamanote-linjan sisäpuolella. Yamanote-linja on Tokion suurimpia keskuksia ympäri kiertävä valtion metrolinja:

Koulu löytyy valkoisen tähden kohdalta! Tämäkin kuva koulun sivuilta.

Sitten se legendaarinen, kaikkien odottama shokkiaihe: koulupuku! Njaah, enpä nyt oikein tiedä :D Meneehän tuo kun kerran kaikilla muillakin ympärillä olevilla on samat kuteet yllä. Sen saatte itse kaivaa tuolta koulun sivujen uumenista, tai sitten odottelette huhtikuuhun kunnes blogiin pamahtaa kuva itse kirjoittelijasta koulutamineet yllä. Koulu alkaa siis seitsemäs tai kahdeksas huhtikuuta.

Isäntäperhe:

Nyt mulla on siis tietoja ainakin näin alkuun toimivasta isäntäperheestä: menen asustelemaan saman katon alle ravintolaa ylläpitävän naisen kanssa. Henkilön lapset ovat jo maailmalla, ja hän asustelee nyt siis yksin (noh, ei kauaa!). Tietoja sain sen verran vielä että koti sijaitsee Shibuyan alueella, mahtava juttu! Tähän asti vaikuttaa oikein mukavalta talolta :)

Shibuyan elämää kolmen vuoden takaa.

Kylläpä tuli pitkä postaus! Noh, onnittelut, olet päässyt loppuun asti ;) Nyt alkaa pakkailut ja muut valmistelut. Toivottavasti tuo Japanin tilanne ei nyt räjähtäisi käsiin, jotta saataisiin suunnata kohti Naritaa vielä maanantaina!

--> Nyt tuli juuri puhelu, lähtö siirtyi ilmeisesti loppuviikolle...

Muutama mutka matkassa

Niinpä niin, ei matkaa ilman viimehetken yllätyksiä ja stressin aiheuttajia. Kukaan tuskin on jäänyt tuosta Japanin perjantaisesta maanjäristyksestä ja tsunamista tiedottomaksi. Nyt tahtoo mannerlaatat pistää mun vaihtarivuodelle kapuloita rattaisiin! Mutta siis, tilanne on tällä hetkellä se, että YFU Japanista oli informoinut Suomeen Tokion tilanteen olevan melko rauhallinen ihan niissäkin mitoissa, että sinne voitaisiin vaihtarit maanantaina vastaanottaa. Leirikeskus, jossa meillä tulee olemaan ensimmäinen viikko valmennusta, on säilynyt täysin vaurioitta. YFU lupasi kuitenkin ilmoitella, jos tilanne kehittyy siihen suntaan ettemme pääse koneeseen maanantaina nousemaan (Tokion Narita on kyllä suljettu vielä, saa nähdä minne meidät nyt sitten lennätetään) .

Jotain mukavaakin: tänään sain perhetiedot! Taikka oikeastaan juttu on nyt niin, että aluksi mua varten löydetty isäntäperhe perui mun vastaanottamisen siksi, että talossa on tänä keväänä kirjoittavia lukiolaisia. Jotenka nyt mä meen sitten väliaikaisperheeseen, ja kukapa tietää vaikka jäisinkin sitten sinne. Mutta isäntäperheestä ja koulusta rustailen varmaankin huomenna ihan oman päivityksen.

Että tällaista, näillä mennään kohti maanantaita. Nähtäväksi jää, millaisia käännekohtia tässä saadaan vielä kokea ennen varsinaisen matkankaan alkua :D

Loppukevennys: Ette ikinä arvaa kenellä on tuliaisjutut vielä hieman vaiheessa, saatika sitten pakkaaminen. Noh, onhan tässä nyt vielä kokonaista kaksi päivää aikaa! ;)

Päiväreissu Herushinkiin

Tiistaina tuli sitten pyörähdettyä Helsingissä. Nyt on viisumi taskussa ja yksi asia vähemmän hoidettavana. Samalla vietin mukavan lomapäivän valokuvaillen kaupunkia, kierrellen kauppoja ja vierailemalla Kiasmassa, tällä kertaa ihan ajan kanssa.

Nykytaiteen Mekassa itse näyttelyjä enemmän ihmeteltävää riitti lähinnä rakennuksen arkkitehtuurissa.

Remonttireiska tuskin tiesi joutuneensa paparazzin uhriksi puhelintaukonsa aikana :D

Mutta nyt sitten kaikki tulevat vaihtarit huomio: viisumia suurlähetystöstä anomaan lähdettäessä kannattaa olla ajoissa matkassa! Itse pomppasin VRn junaan jo 6.50 ja saavuinkin suurlähetystöön puolisen tuntia sen aukeamisen jälkeen. Aikainen herääminen maksoi itsensä takaisin: sain viisumin kouraan alta tunnissa, vaikka YFU jo etukäteen varoitteli, että kyseistä asiaa varten kantsii varata paljon, paljon aikaa.

Kuten aina ennenkin, tälläkin kertaa päätin poiketa Tokyokanissa, japanilaisessa ruokakaupassa. Mukaan lähti jokin kummallinen vihreän teen, vitamiinipommin ja virvoitusjuoman sekoitus:

Vähän on vielä sopeutumista noihin japanilaisiin makutottumuksiin, vaikka ihan juotavaa tämäkin tavara oli.

Vielä tuli kuvailtua perus-helsinkiläistä katukuvaa, ja rannassa tuli käytyä vilkaisemassa jäistä Suomenlahtea. Kuvia otin lähinnä sen takia, että siellä Japanissa isäntäperhe varmastikin haluaa tietää, miltä se Finrandon pääkaupunki oikein näyttää.

Ennen paluuta ehdin poiketa myös Forumin Moomin Shopissa ostamassa pikkutuliaisen tulevalle isäntäperheelle. Tuliaisista ja tänään saapuneista koulutiedoista kuitenkin huomenna, nyt uinumaan että jaksaa aamulla herätä kouluun moikkaamaan viimeistä kertaa kamuja sitten ensi tammikuun :)

Japanin opiskelusta

"Ai puhutsä japania? Sano jotain!" "Mitä ihmettä, opiskeletteko te niitä merkkejäki? Eikö se oo ihan ylivaikeaa!?" Nää tällaiset kommentit on tullu niin tutuiksi muutaman viimeisen  vuoden aikana :D Japanin opiskelu mielletään aina jotenkin ihan ylitsepääsemättömän vaikeaksi (näin luulevat myös japanilaiset, hämmästyvät aivan suunnattomasti jos joku osaa japskiksi edes itsensä esitellä), mutta todellisuudessa ihan turhaan. Mitä tässä itse on ehtinyt opiskella niin täysin inhimilliseltä haasteelta sen oppiminen tuntuu! Varsinkin suomalaiselle japanin kielestä jyvälle pääsemisen sanotaan olevan melko helppoa. Ainoaksi kompastuskiveksi jääkin vain yksi asia, tuo iän ikuinen projekti, jonka kanssa japanilaisetkin saavat tapella  ̶  ne merkit.

Ainakin tämän japanin opiskelijan pyhä kirja: Genki 1  (tuli muuten juuri kahlattua viimeisetkin jutut läpi tässä lomalla).

Nopeasti tiivistettynä tuon kirjoitusjärjestelmän voisi ilmaista jotenkin näin: merkit koostuvat suurin piirtein sadasta ns. tavumerkistä, kanasta ja useista tuhansista yhtä sanaa tarkoittavista koukeroista eli kanjeista. Kanoilla sitten merkitään sanojen taivutus + vierasperäiset sanat. Itseltä niiden lisäksi luonnistuu noin 130 kanjia. Luulisi että sillä pääsee vauhtiin Japanissa!

Siellä se tarkka saldo ympyröitynä näkyykin: 131 kanjia.

Nyt kun tässä ennen lähtöä mulla on ollut mukava kolmen viikon loma, niin oon ottanut ajasta hyödyn irti opiskelemalla suurin piirtein 40 merkkiä ja lisäksi vähän sanastoa. Etten nyt kuitenkaan tylsyyteen kuole niin oon sitten opetellut kieltä myös vähän käytännön kautta, toisin sanoen katsomalla Hayao Miyazakin leffoja ja netistä japanilaista draamaa eli doramaa (ドラマ). Oon ihan koukussa! Kuullun ymmärtäminen ei ole mun vahvoja puolia, niin on nyt saanut sitten siihenkin viime hetken treeniä :)

Totoro, Klassikko! Tuli tuossa laskettua että nyt oon nähny tämän viisi kertaa. Arvatkaa vaan alkaako pikkuhiljaa olla tarina tuttu...

 Nyt on siis viisumikin hankittu kun eilen tein reissun Helsingin nurkille. Siitä reissusta sitten mahdollisesti huomenna muutaman kuvan kera, ja sen jälkeen saankin pian siirtyä päivittelemään blogia pallon toiselle puolelle :) Ensi kertaan!

またね！

Lähtövalmisteluja

Niin, maanantai neljännentoista lähestyessä alkaakin olla yhä enemmän ja enemmän vaihtariasioita juoksuttamassa mua virastosta toiseen. Järjestöltä tuli tämän viikon alkupuolella kirje, josta löytyi tarkat lentotiedot ja jonkin sortin tehtävälista vielä hoidettavista asioista. Paperia tuli melkoinen pinkka:

Finnair AY 0073 saapuu Tokion Naritalle 15.3. klo 10:00.  Sitä odotellessa.

Japaniin yli kolmeksi kuukaudeksi matkaavat tarvitsevat viisumin, jota lähden anomaan Japanin suurlähetystöstä Helsingistä ensi viikolla. Jää kyllä tuon asian hoitaminen pois päiväjärjestyksestä ihan viimetinkaan. Tämä siitä, että viisumia haettaessa pitää olla tiedossa tuleva asuinpaikka Japanissa, jonka sain tietää vasta viime torstaina! Arvatkaa vain oliko kärsivällisyys koetuksella kun noita aluetietoja odottelin...

Viime viikolla hain pankista jenejä suurin piirtein ensimmäisen kuukauden ajaksi. Valuutanvaihto sujui muitta mutkitta, tosin jenejä saa aina vain vähemmän ja vähemmän euroilla. Vieraan valuutan seteleitä on aina kiva pyöritellä hyppysissä. Japanin jenit näyttävät hienoilta, vaikkakin jollain tapaa vanhoilta:

Muutama tuhannen ja viiden tuhannen jenin lipare

Nordean täti oli niin vieläpä mukava että antoi mukaan taulukon, josta voi sitten Tokion kaduilla chekata, paljonko misokeitot sunmuut maksaa :)

Vielä on tällaisten asioiden lisäksi tullut harrastettua paperisotaa kelan ja maistraatin muuttoilmoitusten kanssa. Pakkauslistaakin oon pikkuhiljaa aloittanut väsätä. Tokiossa lämpötilat käväisevät talvella vain nollan tuntumassa, joten mitään turhan paksuja talvitamineita ei kannata lähteä rehaamaan (en valita!). Niin, nyt siellä näyttäisi olevan noin 9°C :) Muutenkin kannattaa ottaa mahdollisimman vähänlaisesti tavaraa mukaan.

Niin muuten, kiitokset vielä kaikille, jotka ovat jo ehtineet ilmoittautua lukijoiksi, すごい！ Ihan mahtava juttu että nämä löpinät ovat keränneet jo jonkinlaisen kannattajajoukon. Ja vielä lopuksi: muistakaa ruokkia noita mun fisuja tuolla alalaidassa, niillä tuntuu olevan aina nälkä ;)

私の新しいブログにようこそ！--Tervetuloa blogiini!

Onnittelut, olet juuri löytänyt tiesi uuteen blogiini, jonka pääasiallinen tarkoitus on kertoa kymmenen yön päästä starttaavasta vaihto-oppilasvuodestani Japanissa Suur-Tokion alueella! :)

Mutta siis, ennen kuin kerron vaihtarijutuista sen enempää, voitaisiin tutustua itse blogin kirjoittelijaan. Olen siis 16-vuotias Seinäjoella asuva lukiolainen, joka harrastaa valokuvausta, tykkää kuvataiteesta sekä vieraista kielistä, on koukussa musiikin kuunteluun ja rakastaa suurkaupunkien hälinää. Näin ollen seuraavan vuoden viettäminen Suur-Tokion alueella ei kuulosta ollenkaan hassummalta! :D Valokuvausta kun harrastan, blogista pitäisi tulla melko kuvapainoitteinen. Niin, pitäisi. Voi nimittäin olla että kuvat jäävät tuttuun tapaan muistikortille, enkä jaksa niitä sieltä siirtää koneelle, karsia ja käsitellä ja sitten lopuksi liittää ne tänne löpinän sekaan...

Pahis kaiken takana

Sitten jotain vaihtariasioista. Olen siis YFUn vaihtari, joka suuntaa nokkansa kohti nousevan Auringon maata 14. maaliskuuta yhden vuoden ajaksi, taikka tarkalleen ottaen kymmeneksi kuukaudeksi. Tästä siis blogin nimikin: meidän YFU-vaihtareiden japanielämä tulee kestämään tarkalleen 301 päivää. Paluu on siis tammikuussa 2012. Lähtöön onkin enää jäljellä vaivaiset puolitoista viikkoa, eli ihan tajuttoman vähän! Toisaalta, on tässä jo aikas kauan odoteltukin, että ihan valmiita ollaan lähtemään :)

Mistä sitten moinen maavalinta? Noh, kaiken takana on varmaankin se, että vieraat kielet ovat olleet aina ne mun lempijuttu koulussa. Kahdeksannella luokalla kun olin aloittanut jo enkun, ruotsin ja saksan, halusin jotain ihan uutta ja erilaista germaanisten kielten rinnalle. Yksi mun kaveri oli juuri aloittanut japanin kurssin kansalaisopistolla, ja sieltä sitten löysin pian itsenikin. Lähdin kurssille melkeinpä hetken mielijohteesta, mutta pian olin jo kovalla motivaatiolla opiskelemassa uutta kieltä ja kulttuuria! :D Toisin sanoen Japanissa mua kiinnostaa sen erilaisuus oikeastaan kaikessa.

Ja näin ollaan saatu munkin vaihtariblogi potkaistua käyntiin! Nyt vielä ennen vaihtovuoden alkua tuun varmaan kirjoittelemaan suhkot tiehään tahtiin lähtövalmisteluista, kielen opiskelusta ja kaikesta muusta mikä pyörii vaihtariasioiden ympärillä. Blogin ulkoasu voi vielä kokea suuriakin muutoksia, tämä on nyt tällainen perus tähän alkuun :)

Loppuun muutama kuva mun vuoden 2008 Japanin matkalta: ensimmäisenä katunäkymä öisestä Ikebukurosta, toisena kuva Tokyo Towerista ja loppuun maisemasta sen huipulta. On se vaan mahtava kaupunki tuo tuleva koti, itäinen kylänpahanen ;)