Loma!

Säteilen kekseliäisyyttä otsikon suhteen. Mutta loma on alkanut juu, vielä jäljellä huominen päättäjäisseremonia. Eli miten oon Tokiossa onnistunut lomapäivät kuluttamaan? Ei melkein itsekään muista...

Paljon tässä on kuitenkin tapahtunut. Muutamana päivänä oon vain hypännyt metroon ja lähtenyt pyörimään ympäriinsä kameran kanssa. Nyt voisi ainakin puolivirallisesti sanoa että Tokion kaupunginosat on jotenkuten käyty läpi. Ainakin pintaraapaisu kaikkiin keskustan paikkoihin on tehty! Kuumahan täällä on kuin uunissa (jos ei onnista niin päivän huippu takuulla yli 35:ssä), mutta en valita. Suomessa ollaan taas tammikuussa polkemassa -20 asteessa kohti vanhaa tuttua lukiota. Japanilaiset kyllä jaksaa lämpötiloista itkeä, silloin mä aina sanon että miten voi olla, et mä kestän Japanin kesää paremmin kuin paikalliset itse? :D

Peltiviidakko!

Uenossa on pariin kertaan tullut pyörittyä. Jänskää aluetta: iso kuin mikä, mutta täynnä kaikkia pieniä katuja putiikkeinensa ja kalatoreinensa. Sitten löytyy huikean kokoinen puistokin. Siellä olikin itse asiassa sunnuntaina tapahtuma jonka kävin katsomassa. Vähän niinkuin matsuri (= perinteinen japanilainen festari) mutta ei nyt kuiteskaan. Isoon lampeen laitettiin lyhtyjä ajelehtimaan kuolleiden ihmisten muistoksi. Elikkäs tänä vuonna oli varmasti vähän enemmän pinnalla tämä juttu, populaa ainakin löytyi.

Klikkailkaa isommaksi!

Hiemankos huvittaisi lähteä reissulle Fuji Q Highlandiin (huvipuisto), siellä kun avattiin aivan uskomaton vuoristorata tällä viikolla. Saa nähdä jääkö kuitenkin tänä vuonna välistä. Tokiostakin kerran löytyy pari huvipuistoa, jotka olisi kiva kavereiden kanssa käydä kokemassa.

Ihmiset, tämä on video. Ole hyvä ja paina keskeltä katsoaksesi sen. Kiitos.

Sitten on pakko hehkuttaa japanilaista tv:tä! Mistään päin maailmaa ei varmana löydy yhtä ufoja ohjelmia :D Ei mitään semmoista tositeeveeroskaa. Monesti oikeasti hauskoja juttuja, kunhan vain jaksaa ottaa ne rennosti. Ihan ykkönen on ohjelma, jossa esitellään katsojien ehdottamia, jostain päin Japania löytyviä outoja asioita. Sitten julkkikset studiossa äänestää niistä kummallisimman. Viimeksi oli ainakin talo, johon oltiin jostain syystä rakennettu kattoon ruokapöydän ylle ovi (!?) ja nainen jolla oli lemmikkinä sorsa, joka käveli omistajansa perässä kaupungilla!

Sitten suurylläri, herään keskiviikkoaamuna tokiolaisena ja nukahdan chibalaisena. Kyllä, vaihdan isäntäperhettä. Pikaisesti voin tilanteen tännekin selittää: tämän hetkinen hostäiti on tosi mukava, asuu mukavalla paikkaa ja löytyy paljon mukavia tuttavia, mutta on niin kiireinen että totesin näin olevan parempi. Työ vie niin paljon aikaa, että arkisin saan harmillisen usein olla ihan yksin kotona ja elellä yksikseni, laittaa ruuan itselleni ja niin edelleen. Ja kuitenkin isäntäperhe on yksi tärkeimmistä vaihtariuden osista. Niin olisi sitten mukava että on semmoinen perhe, jolla on aikaa hiukkasen enemmän tätä vaihtariuttakin varten. Mutta varmasti tulen tähän hostäitiin olemaan vielä yhteydessä ja viettämään aikaa. Saa nähdä mikä on blogin kohtalo, löytyykö uudesta kodista nettiä. Jos ei niin junailen tänne päivityksiä sitten hieman harvempaan tahtiin jollain konstilla. Tokiossa käyn kuitenkin koulua ja lähes joka päivä näillä nurkilla taidan pyöriä. Chiban keskusta on itse asiassa kauempana.

Japanissa päivän sana on 節電(=せつでん/setsuden), eli sähkönsäästö. Siksi tämä ihanainen vuoristoratakin on toistaiseksi kiinni...Miksi, MIKSI? D: Toivotaan että aukeaa ennen tammikuuta. Tahtoo kyytiin ja kovasti.

 Jokin aika sitten puhuin ekaa kertaa Skypessä sinne Suomeen päin, ja hienosti sain huomata oikeasti kompuroivani suomen kielen kanssa. Pitkien sanojen lausuminen oli jotain ihan ylitsepääsemätöntä, pahimpia olivat sekä L- että R-kirjaimelliset sanat. Hei kuinka te oikeasti voitte lausua sanan ratsastusleiri?

Näihin kuviin näihin tunnelmiin, ensi kerralla terkkuja naapurikaupungin puolelta :-)