Olen elossa

Okei joo niita Suomen aakkosia ei nyt ole, joten saatte lukea tallaista japaninappaimiston tuotosta. Mutta pidemmitta puheitta asiaan.

Lento oli superpitka, mutta aika kului silti yllattavan nopeasti muiden vaihtareiden kanssa jutustelemalla. Asiaa auttoi myos se, etta laitos oli ehka puolillaan matkustajia, joten oli aikas tilavat oltavat! Kone oli takuuvarmasti uusi, siina oli kaiken maailman hilavitkuttimet (esimerkiks kamera sen koneen pohjas, siita sit tsekkailtiin pilvia alla). Ruoka oli hyvaa, tosin huomattiin siina et suomalaiset soi puikoilla ja japanilaiset haarukalla, mika meni vikaan?

Viimein sitten paasimme kuin paasimmekin Japaniin, en muuten nukkunut koneessa ollenkaan :D Noh, jakaannuttiin siita melkein heti eri suuntiin ja mua, yhta latvialaista ja yhta tanskalaista lahdettiin sit kuskailemaan kohti Tokion ihmemaata. Tunnin paasta oltiin perilla ja mentiin paikkaan, jonne noiden mun matkakamujen isantaperheet tulivat. Siina oli sitten semmoinen YFUn tyontekija. tan virkailijan ja tuon tanskalaisen vaihtarin isantaperheen kans ma menin makkiin, mun hostperhe ei ehtiny paikalle. Kylla, ensimmainen Japanissa syomani ruoka oli juustoateria ;D

Sitten suoraa metroviidakkoon. Lahdettiin sen virkailijan kanssa kohti mun hostaidin toimistoa, jossa nyt tatakin kirjoittelen! Ja voi sita matkaa...Mulla kun oli se vajaa 30 kg kamaa koko ajan mukana kun me kuljettiin neljalla eri metrolla itse paikalle, ja lopus oltiin viela vahan poissa kartaltakin! Oli kyl semmosta meininkia ettei sanoja loydy sita kuvaamaan :D Ja se YFU-virkailija puhui tooosi huonoa enkkua mut ei se mitaan, paasi heti lopisemaan japaniksi! Sellaisia pikkukeskusteluja tuli kaytya ja ymmarsin kylla loppujen lopuksi yllattavan paljon :)

Tallainen oli ensimmainen paiva Japanin ihmemaassa, nyt voisi lopetella. Kuvia tulee myohemmin, heissulivei!

PS. Kuinka paljon taalla ehka pelataan golfia? Bongasin koneesta ainaski nelja melkein vierekkain olevaa kenttaa!